Historiat ja väestösuhteet-seminaari Kansallismuseossa 21.11.22

Historiat ja väestösuhteet -seminaari 21.11.2022

Millaisia tarinoita Suomessa kerrotaan menneisyydestä, entä kuka ne kertoo? Kenen ääni kuuluu ja miksi joistain tarinoista on vaiettu? Entä kuinka instituutiot ja palvelut pystyvät edistämään vuoropuhelua eri väestöryhmien välillä? 

Ymmärtääksemme paremmin sitä, miten historian kehityskulut ovat Suomessa vaikuttaneet väestösuhteisiin, järjestämme maanantaina 21.11.22 Historiat ja väestösuhteet -seminaarin.

Seminaarissa pääset kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroja instituutioiden mahdollisuuksista edistää vuoropuhelua eri ryhmien välillä sekä näkökulmia eri väestöryhmien historiaan Suomessa.

Seminaari on ilmainen ja tarkoitettu ammattialasta riippumatta kaikille, jotka käsittelevät työssään väestösuhteisiin, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. 

Seminaari järjestetään Kansallismuseon auditoriossa, mutta siihen on mahdollista osallistua myös striimin kautta etänä.

Paikka: Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki tai Online
Aika: ma 21.11.2022
Ilmoittautuminen 11.11.2022 mennessä: Historiat ja väestösuhteet -seminaari (eventilla.com)

OHJELMA:

8.30 Aamukahvit, ilmoittautuminen

9.00 Seminaarin avaus: Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila & Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen

Saamelaisten historiat ja väestösuhteet
professori Veli-Pekka Lehtola, Oulun yliopiston Giellas-instituutti

Romanien historiaa Suomessa
tohtori Marko Stenroos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Juutalaisten tie tsaarin Venäjän alamaisista Suomen kansalaisiksi
dosentti Simo Muir, Helsingin yliopisto 

”Käsittämätöntä etuoikeutta!” Suomen tataarien uskonnolliset ja yhteiskunnalliset oikeustaistelut
dosentti Ainur Elmgren, Åbo Akademi

11.45–12.45 Lounas (omakustanteinen)

Sateenkaarikansan kamppailua oikeuksistaan Suomessa
yliopistonlehtori Tuula Juvonen, Turun yliopisto

Afrosuomalaisten historia
Wisam Elfadl 

13.45–14.15 Kahvitauko

Karjalainen identiteetti ja instituutiot                      
FM, Tuomo Kondie

Kommenttipuheenvuoro: Vähemmistöt, historiankirjoitus ja homogeenisen Suomen myytti

PhD, dosentti Miika Tervonen, Helsingin yliopisto 

Erilaisina yhdessä ennen ja nyt
VTT, Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto 

Yhteenvetoa & yhteistä reflektointia päivästä ja instituutioiden roolista
Miriam Attias ja Panu Artemjeff

16.00–18.00 Iltatilaisuus (seurustelua ja kuohuviinitarjoilu)

Seminaarin järjestävät Koneen säätiön tukema depolarize.fi-hanke, Suomen kansallismuseo, Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto, Tietoa syrjinnästä -hanke.

 

Puhujista:

Panu Artemjeff, YTM, on yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisen politiikan asiantuntija joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa instituutioiden tunnustamisen käytännöistä. Artemjeffin tutkimuksessa pohditaan muun muassa sitä, millainen rooli eri instituutioilla on eri väestöryhmien tunnustamisen tarpeiden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmasta.  

Miriam Attias KM, YTM on Koneen säätiön rahoittaman depolarize.fi -hankkeen johtaja, työnohjaaja ja sovittelija. Hän on kehittänyt menetelmiä ja osaamista erityisesti identiteettipohjaisten ja väestöryhmien välisten vastakkainasettelujen ja konfliktien käsittelyyn sekä hyvien väestösuhteiden rakentamiseen. 

Wisam Elfadl työskentelee pimitetyn tiedon löytämisen, dekolonisaation ja historian tallentamisen parissa Koneen säätiön rahoittamassa Islamia Queeristi -hankkeessa sekä Helsingin kaupungin Afrosuomalaiset Helsingissä -hankkeessa. Tarkemmin sanottuna hankkeet haastavat vallalla olevia käsityksiä islamista, muslimeista, suomalaisuudesta, afrikkalaisuudesta ja pyrkivät lisäämään kuulumisen tunnetta.

Ainur Elmgren on Pohjoismaiden historian dosentti (Åbo Akademi) ja toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa historian ja yhteiskuntaopin didaktikkona. Tutkimusurallaan Elmgren on perehtynyt muun muassa kansalais- ja ihmisoikeuskeskusteluun sekä tataarien kohtaamiin ennakkoluuloihin ja vähemmistön selviytymisstrategioihin Suomessa 1900-luvun alussa. 

Tuula Juvonen on sukupuolentutkija, joka työskentelee Tampereen yliopistossa yliopistonlehtorina (m.a.). Juvonen on kiinnostunut sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historiasta ja nykytilasta Suomessa. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tutkitaan queer- ja transaktivismia affektiteorioiden näkökulmasta (2021–2025). 

Tuomo Kondie on karjalainen kielentutkija ja kansalaisvaikuttaja. Hän tekee Mainzin yliopistossa väitöskirjaa, jonka aiheena on karjalan kielen elvytys Suomessa nuorten näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä ovat erityisesti nuorten identiteetti ja instituutiot, ja etenkin instituutioiden pitkäaikainen vaikutus vähemmistöyhteisön elinvoimalle ja toimintaedellytyksille, kuten myös tämänkaltaisten prosessien itseään vahvistava luonne.

Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Giellagas-instituutissa Oulun yliopistossa.Tutkijan urallaan Lehtola on perehtynyt saamelaisten ja Lapin historiaan sekä saamelaisten nykytaiteisiin, kuten myös saamelaiskuvan kehitykseen. Hän on teoksissaan tutkinut saamelaisten ja suomalaisten välisiä suhteita valtion saamelaispolitiikan parissa kuin kohtaamisissa kentällä. Hän on tutkinut saamelaisten keskinäistä vuorovaikutusta ja kanssakäymistä sekä aktiivisuutta omien oikeuksiensa puolesta. 

Simo Muir on juutalaisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja toimii Honorary Senior Research Fellowina University College Londonissa. Muir on tutkinut muun muassa latenttia antisemitismiä Suomessa sekä juutalaisen yhteisön strategioita ja reaktioita toisen maailmansodan ja holokaustin aikana. 

Pasi Saukkonen on VTT, ja toimii yleisen valtio-opin dosenttina Helsingin yliopistossa ja kulttuuripolitiikan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä. Saukkonen on erikoistunut maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja kotouttamiseen, monikulttuurisuuteen sekä taide- ja kulttuuripolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.

Marko Stenroos on tohtori ja sosiaali- ja kulttuuriantropologi. Stenroos on tutkinut romanipoliittisten ohjemien toimeenpanoa sekä niihin liittyviä valtarakenteita, toimijuuksien välisiä jännitteitä ja erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa. Stenroosin väitöskirja käsittelee Suomen romanien yhteiskunnallista osallisuutta. Marko Stenroos toimii THL:n romanipolitiikan erikoissuunnittelija.

Miika Tervonen on historiantutkija PhD, dosentti, ja kiinnostunut laajasti muuttoliikkeistä ja niiden kontrolloinnista, ulkosuomalaisuudesta, vähemmistöistä ja nationalismista. Tervosen työ Siirtolaisuusinstituutissa liittyy maastamuuton ja ulkosuomalaisuuden tutkimukseen. 

0 kommentit

Kommentoi

Haluatko liittyä keskusteluun?
Ole hyvä ja osallistu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *