”Mitä sitten vaikka ollaan vähän eri mieltä…?” – seminaari polarisaatiosta ja sen vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla

Aika:        Torstai 27.4. klo 10.00 – 15.00
Paikka:    Seminaaritila A109 Meritulli,  Meritullinkatu 8, Helsinki

Yhteiskunnallinen polarisaatio on teema, joka on tullut ihmisten tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun viimeisten vuosien aikana. Erimielisyyksiä, riitoja ja kiistakumppaneita on ollut yhteiskunnassamme aina, mutta monien havaintojen perusteella nyt on meneillään jotain muuta – ainakin viimeisten vuosikymmenten mittapuulla. Me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa vahvemmalta kuin aikoihin, yhä useampi asia jakaa ihmiset erilaisiin mielipideryhmiin, jakolinjat ovat syvemmät ja ”toisaalta”-mielipiteille on yhä vähemmän tilaa.

Polarisaation ehkäisyn ja konfliktin ratkaisun yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa esitellään polarisaation tilaa Suomessa eri näkökulmista sekä pyritään löytämään keinoja ja mahdollisuuksista polarisaation ehkäisemiseksi.

Polarisaation ehkäisyn ja konfliktinratkaisun yhteistyöverkosto toimii sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistyöryhmän alaisuudessa. Sen tavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, joilla lisätään ymmärrystä polarisaatiosta, edesautetaan  ilmiön tunnistamista, tuetaan väestöryhmien välisten jännitteiden purkamista sekä kehitetään polarisaation ehkäisyn ja konfliktinratkaisun toimintaedellytyksiä Suomessa.

Seminaari koostuu alustuksista sekä työpajoista. Työpajojen kuvaukset alla.

Tilaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti valtiohallinnon työntekijöille sekä polarisaation ehkäisyn parissa työskenteleville tahoille.

Ohjelma

10.00 -10.20          Miksi polarisaatiota tulee ennalta ehkäistä yhdessä?

Yhteistyöverkoston puheenvuoro

Strategiapäällikkö Ari Evwaraye, Sisäministeriö

10.20 – 11.00         Tilannekuva: Poliittinen polarisaatio Suomessa
Dosentti Arttu Saarinen, Turun yliopisto

11.00 – 11.40        Informaatiovaikuttaminen ja polarisaatio – mitä meidän täytyy tietää
Erityisasiantuntija Saara Jantunen, Valtioneuvoston kanslian viestintäosasto

11.40 -12.15          Lounas

12.15 – 12.55        Mitä voidaan tehdä paikallisesti ja mikä meitä siinä estää? Case Forssa
Päällikkö Milla Parviainen,  Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Kahvi

13.10 -14.40         Työpajat

1. Dialogityö
2. Nuorison tilanne
3. Eriarvoisuuskehitys

14.40-15.00            Yhteenveto

Työpajojen kuvaukset

Työpaja 1 Dialogityö

Miten dialogin avulla voi ehkäistä polarisaatiota ja vahvistaa osallisuuden kokemusta? Kansalaiskyselyn mukaan enemmistö suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Neljännes kokee, ettei enää halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samaan aikaan valtaosa kertoo nauttivansa syvällisistä keskusteluista ja kaipaavansa lisää mahdollisuuksia rauhalliseen keskusteluun. Vuonna 2021 OECD:n luottamusarvioinnin yksi suositus Suomelle oli lisätä sosiaalista vuoropuhelua syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä luottamuksen vahvistamiseksi. Minkälaisia kokemuksia dialogityöstä on viime vuosilta ja mitä voimme yhdessä tehdä keskustelukulttuurin ja demokratian tukemiseksi?

Työpaja 2 Nuorison tilanne

Jakautuuko yhteiskuntamme kasvavassa määrin hyvin ja huonosti voiviin nuoriin?

Nuorten käyttämä katuväkivalta sekä päihde- ja mielenterveysongelmat puhututtavat. Osa nuorista voi erittäin hyvin, osalle ongelmat kasautuvat, myös ylisukupolvisesti. Mitä voimme tehdä nuorten hyväksi? Miten estää pahoinvointia ja nuorten välistä vastakkainasettelua?

Työpaja 3 Eriarvoistuminen

Uhkaako eriarvoistuminen yhteiskuntamme eheyttä? Julkisessa keskustelussa kannetaan tämän tästä huolta eriarvoistumisen kielteisistä vaikutuksista. Usein tällä tarkoitetaan ennen kaikkea taloudellista eriarvoistumista – että ero rikkaiden ja vähävaraisten välillä kasvaa. Kuitenkin laajasti tiedostetaan, että kysymys ei ole vain tuloista ja varallisuudesta tai siitä, mitä kaikkea niillä kukin saa. Suomi on edelleen yksi maailman kärkimaista mahdollisuuksien yhdenvertaisuudessa ja olemme näennäisen kaukana maista, joissa eriarvoisuus selvästi uhkaa yhteiskuntarauhaa. Samalla monet tutkimukset osoittavat, että erilaisista eriarvoistumisesta johtuviin ongelmiin vaikuttaa, mistä tilanteesta lähdetään ja miten nopeasti muutos tapahtuu. Millaisia merkkejä meillä on siitä, että eriarvoistuminen aiheuttaa polarisaatiota ja uhkaa yhteiskunnan eheyttä? Mitä voimme tehdä tällaisen polarisaation ennalta ehkäisemiseksi ja purkamiseksi?

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään maanantaina 24.4.2023 tästä.